On arvioitu, että 200 miljoonaa ihmistä kuuluu paimentolaiskansoihin. Se on 3% maailman väestöstä. Paimentolaisia elää eri puolilla maailmaa. Monet heistä kasvattavat ja paimentavat eläimiä, mutta eivät kaikki. Jotkut saattavat jopa elää kaupungeissa.
Valtava enemmistö paimentolaisista kuuluu tavoittamattomiin kansanryhmiin. Kristittyjä Jeesuksen seuraajia on heidän keskuudessaan vain vähän.
Neljä paimentolaisia yhdistävää asiaa
Eri puolilla maailmaa elävät paimentolaiset kokevat veljeyttä keskenään, vaikka he tulevat eri uskonnoista, puhuvat eri kieliä ja elävät eri alueilla. Pioneers järjestön artikkelissa nostetaan esille neljä paimentolaisia yhdistävää asiaa, jotka erottavat heidät paikoillaan elävästä väestöstä.
Ensinnäkin paimentolaiset kuuluvat heimoihin tai klaaneihin. He eivät näe itseään yksilöinä eivätkä toimi itsenäisesti. Yhteisön johtajat tekevät päätökset koko ryhmän puolesta.
Toiseksi heille kaikki paikat ovat väliaikaisia. He saattavat asettua aloilleen hetkeksi aikaa, mutta muuttavat uuteen paikkaan olosuhteiden muuttuessa.
Kolmanneksi paimentolaisten näkökulmasta hallitus, politiikka ja sosiaaliset asiat eivät koske heitä. Paimentolaiset elävät omien sääntöjensä mukaan.
Neljänneksi paimentolaiset näkevät itsensä erilaisina suhteessa heitä ympäröiviin, paikoillaan eläviin ihmisiin. Paimentolaiset saattavat pitää kiinni omasta kielestään ja tavoistaan sukupolvien ajan.
Nämä kaikki ovat syitä sille, miksi paimentolaiset ovat yhä edelleen tavoittamattomia. Ei ole helppo palvella ihmisiä, jotka haluavat pysyä erillään eivätkä näe paljonkaan yhteistä niiden kanssa, jotka eivät jaa heidän elämäntapaansa. Paimentolaisten liikkuva elämäntyyli ei liioin helpota kristillisen opetuksen antamista.
Paimentolaiskansat ansaitsisivat erityisen kohtelun
Tähän haastavaan työhön ei ole lähetetty kovinkaan montaa lähetystyöntekijää. Jos työntekijöitä on lähetettykin, he edellyttävät usein paimentolaisilta paikoilleen asettumista kehityshankkeiden ajaksi aivan kuin se olisi pelastumisen edellytys.
Pitkään paimentolaisten keskuudessa työtään tehnyt Caleb Rome nostaa Missio Frontiersin artikkelisssa tavoittamattomuuden syiksi sekä työntekijöiden että paimentolaistyöhön valmentavan koulutuksen puutteen.
Missiologia, eli lähetystiede, on tehty paikoillaan eläviä ihmisiä ajatellen ja paimentolaisten keskellä tehtävästä työstä on kirjoitettu vain vähän. Kuitenkin paimentolaiskansat ansaisisivat erityisen kohtelun heidän merkittävästi erilaisen maailmankuvansa vuoksi.
Paimentolaisten käsitykset monista asioista, kuten maasta, omistajuudesta, hyvinvoinnista, perheestä, siunauksista ja kirouksista poikkeavat täysin paikallaan elävien käsityksistä. Jos lähetystyöntekijät suhtautuvat paimentolaisiin kuten maatilallisiin, he eivät koskaan tavoita heidän sydämiään, Rome toteaa. Silloin työllä ei ole toivottua vaikutusta.
Samat metodit eivät päde
Kuilu perinteisen kristillisen seurakuntaelämän ja paimentolaiselämän välillä voi olla syvä. Rome kertoo Afrikan sarvessa sijaitsevasta seurakunnasta, jonka parissa hän aloitti työnsä. Seurakunta koostui ylämaan siirtotyöläisistä. Heillä ei ollut aikomustakaan tavoittaa alamaiden paimentolaisia, joita he pelkäsivät ja vihasivat. He eivät uskoneet Jumalan koskaan pelastavan paimentolaisia, koska nämä torjuvat evankeliumin.
Seurakunnan jäsenet eivät ymmärtäneet, miksi samat metodit, jotka toimivat heidän keskuudessaan, eivät päteneet paimentolaisiin. He pitivät mittapuuna oman kulttuurinsa käsitystä seurakunnasta, mikä johti vain yhteen lopputulokseen: paimentolaiset ovat pahoja ja kirottuja.
Seurakuntalaiset eivät tajunneet sitä, että paimentolaiset näkivät heidät tunkeutujina, koska he tekivät töitä hallituksen kehityshankkeissa. Nuo hankkeet riistivät paimentolaisilta parhaat laidunmaat.
Lähetystyöntekijät tarvitsevat viisautta ymmärtääkseen paimentolaisia ja tuodakseen heille evankeliumin sanoman niin, että he voivat kokea sen omakseen.
Rome näkee tässä verkostoitumisen tärkeyden. Kun paimentolaistyötä tekevät vertaavat kokemuksiaan, he ovat kuin rauta, joka teroittaa rautaa, jotta kirkko voisi muodostua paimentolaisten keskuuteen.
Rukoilemme, että Herra kutsuisi seurakuntia ympäri maailman oppimaan paimentolaisista, rukoilemaan heidän puolestaan ja rakastamaan heitä.
Pyydämme, että Jumala lähettäisi erityisesti paimentolaisten tavoittamiseen koulutettuja työntekijöitä tekemään vaikuttavaa työtä paimentolaisten keskuudessa.